Harjoituskoe fim4 syksy 2007-- vastaukset

1. Etsi seuraavasta tekstistä 7 virhettä (virheet ovat joko lauseenvastikkeissa tai pilkun käytössä), alleviivaa ja numeroi virheet ja kirjoita korjatut lauseet alle.

1. 2.
Päästessäni lääkikseen, alan opiskella oikein kunnolla, tuumi lukion 1-luokkalainen Laura

3.
jonka koulumenestyksessä ei ollut paljoa kehumista. Lauran mielestä hänellä ei ollut vielä
4.
kiirettä: Isäni ollessa koulussa hänkin laiskotteli täyttä päätä eikä kantanut huolta huomisesta. Päästäkseen haluamaansa opiskelupaikkaan täytyy vaan ottaa kunnon loppukiri, ajatteli Laura.
5.
Sitä paitsi koulunkäynti oli Laurasta todella tylsää. Laura uskoikin että nuorten
6. 7.
koulunkäynnistä puhuessa, pitäisi kiinnittää enemmän huomiota opetuksen sisältöihin eikä aina syyllistää nuoria!

1. Jos pääsen lääkikseen, alan opiskella oikein kunnolla :temporaalirakennetta ei voi käyttää, jos ei ilmaista aikaa. Eli jos ei olla varmoja, että jotain tapahtuu, temporaalirakenne ei käy.
2. pilkku pois: lauseenvastikkeen kanssa ei pilkkua!
3. pilkku puuttuu: sana ”joka” (jonka) aloittaa tässä sivulauseen ja siksi tähän tulee pilkku
4. Ollessaan koulussa isänikin laiskotteli: PÄÄLAUSEESSA JA LAUSEENVASTIKKEESSA SAMA TEKIJÄ: LAUSEENVASTIKKEEN TEKIJÄ ILMAISTAA OMISTUSLIITTEELLÄ.
5. Laura uskoikin, että: sana ”että” aloittaa sivulauseen ja siksi sen eteen tulee pilkku
6. puhuttaessa: LAUSEENVASTIKKEEN TEKIJÄ ON TUNTEMATON, ELI SE ON PASSIIVISSA. TÄLLÖIN PITÄÄ MUODOSTAA VERBISTÄ PASSIIVIMUOTO
PUHUTT/IIN + A+ESSA
7.pilkku pois. LAUSEENVASTIKKEEN KANSSA EI KÄYTETÄ PILKKUA.


2. Muuta seuraavat virkkeet lauseenvastikkeiksi, jos mahdollista.

Vuokrasin työhuoneen, jotta minun olisi pakko tehdä kunnolla töitä.

EI VOI. FINAALIRAKENNETTA EI VOI MUODOSTAA JOS PÄÄLAUSE TAI SIVULAUSE ON PASSIIVISSA.

Leivoin kakun, jotta sinä ilahtuisit.

EI VOI. FINAALIRAKENNETTA EI VOI MUODOSTAA, JOS PÄÄLAUSEESSA JA SIVULAUSEESSA ON ERI TEKIJÄT.

Halusin leipoa kakun, jotta ilahduttaisin sinua.

Halusin leipoa kakun ilahduttaakseni sinua.

Kuulitko, että rutto on tullut kaupunkiin?

Kuulitko ruton tulleen kaupunkiin?


Minulle kerrottiin, että joka paikassa sairastutaan.

Minulle kerrottiin joka paikassa sairastuttavan.

Huom. passiivimuoto: sairastutt/iin + ava+n

Oletko huomannut, että puoli kaupunkia on kuollut?

Oletko huomannut puolen kaupunkia kuolleen?

huom. PARTISIIPPIRAKENTEESSA

Jos sivulauseen tekijä on partitiivissa (kukkaa, leipää, kukkia, leipiä), se säilyy samasssa muodossa myös lauseenvastikkeessa.

Laitoin ovet lukkoon, että tavaramme olisivat turvassa.

FINAALIRAKENNETTA EI VOI MUODOSTAA, JOS SIVULAUSEESSA JA PÄÄLAUSEESSA ON ERI TEKIJÄT.

Lukitsin oven, että tuntisin oloni turvalliseksi.

Lukitsin oven tunteakseni oloni turvalliseksi.

On tavallista käyttää googlea, kun hankitaan tietoa asiasta kuin asiasta.

On tavallista käyttää googlea hankittaessa tietoa asiasta kuin asiasta.

HUOM. TEKIJÄ TUNTEMATON
TARVITAAN PASSIIVIMUOTOA

Hankitt/iin + a+essa



Käytän silloinkin internettiä, kun minun täytyy saada tietoa koiranruuista.

TÄYTYÄ-VERBI ON YKSIPERSOONANAINEN
MINUN TÄYTYY
SINUN TÄYTYY
HÄNEN TÄYTYY
MEIDÄN TÄYTYY
TEIDÄN TÄYTYY
HEIDÄN TÄYTYY

YKSIPERSOONAISISTA VERBEISTÄ EI VOI MUODOSTAA LAUSEENVASTIKETTA

Kun olin tullut koulusta kotiin, pistin heti hösseliksi.

Tultuani koulusta kotiin pistin heti hösseliksi.

TEMPORAALIRAKENNE 2
- lauseenvastike tapahtuu ajassa ennen päälausetta

Kun Jaana oli tullut kotiin, Miira lähti kaupungille huitelemaan.

Jaanan tultua koulusta kotiin Miira lähti kaupungille huitelemaan.

Vrt. Kun sinä olit tullut koulusta kotiin, Miira lähti kaupungille huitelemaan.

(Sinun) tultuasi koulusta kotiin Miira lähti kaupungille huitelemaan.

Kun Taisto ei ollut tullut yön aikana kotiin, Juulia soitti poliisille.

EI VOI: KIELTEISISTÄ LAUSEISTA EI VOI MUODOSTAA

Jos muistan oikein, meidän piti tavata huomenna klo 12.30.

Muistaakseni meidän piti tavata huomenna klo 12.30.

(SANONTA!)




3. Lisää seuraavaan tekstiin pilkut

Kiiltomato (Lampyris noctiluca) on kovakuoriainen, joka loistaa kesäöiden pimentyessä. Loistamisen tekee mahdolliseksi sen elimistössä tapahtuva kemiallinen reaktio, joka saa aikaan valoa. Ilmiö tunnetaan nimellä bioluminesenssi, ja se tarkoittaa sitä, että kiiltomatonaaras ohjaa valollaan koiraita luokseen.
Kiiltomatonaarailla ei ole siipiä, vaikka koiraat ovat siivellisiä ja pystyvät lentämään. Naaraat ovat kaksi senttiä pitkiä ja koiraat runsaan sentin. Kiiltomadon munat kuoriutuvat viiden viikon jälkeen munimisesta. Vuoden toukkavaiheen jälkeen ne koteloituvat, minkä jälkeen niistä tulee aikuisia kiiltomatoja. Toukat muistuttavat suuresti naaraita, mutta ne eivät loista yhtä kirkkaasti ja pitkiä aikoja. Toukkien tuottama valo on lyhytkestoinen tuikahdus, ja se sammuu nopeasti. (KAKSI PÄÄLAUSETTA, JOILLA EI OLE YHTEISIÄ SANOJA (LAUSEENJÄSENIÄ)
Kiiltomadon ravintoa ovat muun muassa toukat, mönkijät, nilviäiset, etanat ja kotilot. (LUETTELO)

4. Lisää seuraaviin virkkeisiin välimerkit


Tiedätkö, miksi päivällä on valoisaa ja yöllä pimeää?

SUORAN KYSYMYKSEN PERÄÄN ?
PÄÄLAUSEEN JA SIVULAUSEEN VÄLIIN PILKKU. ”MIKSI” ALOITTAA SIVULAUSEEN

Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.
EPÄSUORAN KYSYMYKSEN LOPPUUN PISTE
PÄÄLAUSEEN JA SIVULAUSEEN VÄLIIN PILKKU: SANA ”MIKÄ” ALOITTAA YLEENSÄ SIVULAUSEE

Kuka sieltä tulee?
SUORAN KYSYMYKSEN PERÄÄN ?

Silloin Liisa huusi:
--Luuletko voivasi pelotella minua?

ENNEN SUORAA REPLIIKKIÄ :

On mukavaa olla elossa: aamuisin on kiva herätä, ja päivisin taas on kiva olla hereillä.

JOS SEURAAVAT VIRKKEET TÄSMENTÄVÄT TAI SELVENTÄVÄT EDELLISTÄ VIRKETTÄ, KÄYTETÄÄN KAKSOISPISTETTÄ :
JOS VIEREKKÄISISSÄ PÄÄLAUSEISSA EI OLE YHTEISIÄ SANOJA (LAUSEENJÄSENIÄ), NIIDEN VÄLISSÄ KÄYTETÄÄN PILKKUA

Tapanilla oli hirveästi vaatteita päällään: hänellä oli housujen alla pitkät kalsarit, päälyspaidan alla aluspaita, pipon alla aluspipo ja kaulaliinan lisäksi vielä kaulurikin

ENNEN LUETTELOITA, JOTKA SELVENTÄVÄT TAI TÄSMENTÄVÄT AIEMMIN SANOTTUA TULEE KAKSOISPISTE
JOS VIEREKKÄISISSÄ PÄÄLAUSEISSA EI OLE YHTEISIÄ SANOJA (LAUSEENJÄSENIÄ), NIIDEN VÄLISSÄ KÄYTETÄÄN PILKKUA (VOIDAAN YMMÄRTÄÄ MYÖS LUETTELONA)

Hän ei tiennyt – niin kuin en minäkään -- mitä tapahtuisi seuraavaksi.

VIRKKEEN KESKELLÄ OLEVAT LISÄYKSET VOI EROTTAA AJATUSVIIVALLA